TSAP’EJXPË, TSÄJP’EJXPË
(Versión en mixe)
Wïxtujk änp ja mäyï po’ ja naywäämukï naywetsmukï, ja nïkäjpxïn ja nïmatyääjkïn, ja käjpxmujkïn ja tunmujkïn ojts Wäjkwë’np tyunyïyï, miti’ txëë’äjt 2o Encuentro: Conocimientos, ciencia y tecnología en un México multicultural. Ojts ja jää’y jyä’ättë miti’ apiky käjp tsoo’ntëp, jaayï Wäjkwiiny uk jakamjäwï. Majtsk xëëw jakujkp ja kajpxy matyä’äky ojts Wäjkwenp yyïktunk’aty, jam Centro Cultural San Pablo; jïts täxtujk änp ja axëëjk ojts y’uknaxy jïts nïtuki’iyï pyatëjkïtë Xäämkëjxp.
Jam ojts jyä’ättë mää ja xuxpë ja myëj ïjxpëjtääjk, Centro de Capacitación Musical y Desarrollo de la Cultura Mixe. Jam ja CECAM xuxpë wïnaty y’awejxnïtë ku ja käjpxmujkpë jyä’ttëë, nay jam ja xaamkëjxpït kutunk jïts ja kupujx ja kukäjp, tu’uk majtsk. Tuu’yë’y ja kajpxy matyä’äky: ojts yyïknïmatyä’äky tii yë ne’kx jäjtïp ku jïte’n ja tsojkïn pyääty. Jïts nayïte’n yyïknïmatyääjk tu’uk jë mëj pujx miti’ ja tsäjp, ja määtsä’ jawaanï wä’äts yyïkkaxi’kpy. Wïn’etts ja määtsä’ tu’uk jë majää’y seri tnïmatyääjk, ojts tnïkajpxy sää ja seri jää’y ja määtsä’ txëëtejtë, nayïte’n tnïkäjpx sääjaty jam kyäjpjotp ja määtsä’ yyïknïmatyä’äktë. Kuts ja’ myatyäkkëjx, ja Xaamkëjxpït jë myëj kutunk, ja matäjk, ojts tpïktäkmï jë y’ayuujk.
Ojts tnïkäjpxy tnïmatyä’äky ku ja majää’ytëjk ijty kawïnääk ja määtsä’ t’ejxkäptë, jam ja’ miti’ yyïkmatyäktëp ku hora t’ejxtë (ja kë’ëk jïts ja cruz); jam ja’ miti’ ja’yï kaxë’kp ku ja po’ kya’any jïts ja et näxwii’nyït wä’äts (ja tutkpa’an); jam ja’ miti’ yuu’nïn kaxë’kp (tuuktëp); jaamïts ijty tu’uk miti’ jemy jumëjt ja’yï kaxë’kp, ku tsyuu’mï, Nteety’äjtïm ja’ ijty yyïktijy, ja’yï ku ka’ yäm mää y’ukkaxë’knï.
Jaamïts tu’uk ja mää’tsä’ miti’ majtsk jë xyëëw: ku tsyuu’jï, Uxkuno’kpë xyëëw; ku jyëpyï, Jaxyëëw xyëëw.Nayïte’n tijy ja Maxän tuu’ ijty kyaxë’kmï, poop y’ajäjy, ejxïm jë yootsïn.
¿Määjatyts jïte’n yë määtsä’ tsyoo’ntë? Ja’ ojts ja majää’y Tranquilino Pérez, käjptunk jë nyïkutunk, tnïmatyäkmï. Majtskïk jë Xëëw ojts y’ukkaxë’ëktë, jïts jatïkoojk ojts nyaywa’kxïyïtë jïts tu’uk ojts pyo’jaty. Jamtsïk ja Xëëw mëët ja Po’ ojts y’uknëjkxtë nëë’äm, jïts ja Xëëw jë kyë’ëk ojts natyijyï tjää’tyïkëy jïts ja Po’ ttuknïwïnpejt. Kuts ja Po’ ojts ja kë’ëk t’atskëny, ka’ïk ja Xëëw ojts t’ukpätnï mää ja jeexyï y’awijxyïyï. Ojts ja Xëëw jyawyenï jïts ja Po’ tyïktää’n, pats ojts ja Po’ y’änpiky jïts ja Xëëw ja kyë’ëk ojts ttakä’ätsy, ja’ts jïte’n jam tsäjpjotp kaxë’kp, ja Xëëw ja kyë’ëk.
Ojts ja kajpxy matyä’äky kyukëxï jïts nïtuki’iyï määtsä’ pat’ejxpë nyëjkxtëë. Jam namay jë mutsk unä’äjk wïnaty të wyä’ktuu’ïnyïtë jïts ja pujx tta’ejxïtët miti’ jïte’n ja määtsä’ yyïkta’ejxp, ja telescopio. May ja’pë pujx ojts Xaamkijxy jyä’äty, ja’yï ku ka’ tyumtuntëë .Ëyts jyajate’nï, ojts ja mëj ja mutsk t’exjtë ja määtsä’ Júpiter mëët majtsk jë pyo’.